"Se sai minut miettimään feminististä asennoitumistani uudestaan.
Olihan 1970- luvun feministisestä vallankumouksesta jo kolmekymmentä
vuotta, ja perinteiset kotirouvat olivat kadonneet samaa tietä kuin
dinosaurukset. Miksi neulontaa ei arvostettu yhtä paljon kuin muita
harrastuksia? Miksi siihen suhtauduttiin niin alentuvasti? Minusta
näytti siltä, että perusero neulonnan ja vaikkapa kalastuksen,
puutöiden tai koripallon välillä oli siinä, että neulonta oli
perinteisesti ollut naisten työtä. Ja silloin minulle kirkastui, että
ne jotka vähättelivät neulontaa - ja kotitöitä ja kotirouvia - eivät
olleetkaan feministejä. He olivat anti-feministejä, koska he näyttivät
ajattelevan, että vain niillä asioilla oli merkitystä, joita miehet
tekivät tai olivat tehneet. Toki feminismi oli muuttanut maailmaa ja
nuoret tytöt ympäri maan olivat perustaneet jalkapallojoukkueita ja
heistä kasvoi lääkäreitä, astronautteja ja senaattoreita. Mutta miksi
pojat eivät opetelleet neulomaan ja ompelemaan? Miksi me kaikki - niin
naiset kuin miehetkin - emme olleet yhtä lailla ylpeitä äitiemme kuin
isiemme töistä?"
Debbie Stoller, Neulojan käsikirja s.13
torstai, 24. elokuu 2006
Kommentit